Saamelaisuus
Saamelaiset
ovat Euroopassa alkuperäiskansaa. Alkuperäiskansaksi
lasketaan kansat, joiden esivanhemmat ovat asuttaneet
ensimmäisinä asuinalueitaan, ennen nykyisten valtionrajojen
muodostumista. Tämän lisäksi kansan tulee itse
pitää itseään alkuperäiskansana ja
lisäksi kansalla tulee olla oma kieli ja omaperäinen kulttuuri.
Saamelaisia on
yhteensä n. 70 000 henkeä ja he asuvat neljässä
eri maassa. Norjassa (40 000), Ruotsissa (20 000), Suomessa (6 500)
ja Venäjällä (2 000).
Saamelaiskäräjien
tulkinnan mukaan saamelaisiksi katsotaan henkilö, joka itse
pitää itseään saamelaisena ja jolle saamen kieli
on äidinkieli tai vähintään yhden hänen
vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli.
Suomessa
puhutaan kolmea eri saamenkieltä, pohjoissaamea, Inarin saamea
ja koltan saamea. Yli puolet saamelaisista puhuu saamen kieltä.
Eri saamen kielet poikkeavat toisistaan niin paljon, että eri
kieltä puhuvat eivät ymmärrä toisiaan.
Saamelaisten
perinteiset elinkeinot ovat olleet hyvin luonnonläheisiä.
Poronhoito, metsästys, kalastus antoivat ennen varmimman elannon
karussa luonnossa eläville ihmisille. Nykyään
puhtaasti luontaistaloudesta toimeentulonsa saavia perheitä
vähän. Koulutuspalveluiden kehityksen myötä on
saamelaisten elinkeinorakenne nykyaikaistunut valtaväestön mukaiseksi.
Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät
on vuoden 1996 alussa perustettu saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin.
Sen tärkein tehtävä on valvoa ja toteuttaa
saamelaisille alkuperäiskansana turvattua
kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on
oikeusministerön alaisena toimiva korkein saamelaisten
poliittinen elin. Se edustaa saamelaisia kaikissa virallisissa
kansallisissa yhteyden hoidossa, tekemällä viranomaisille
aloitteita, esityksiä ja antamalla lausuntoja.
